Täältä löydät materiaaleja liittyen valokuvauskursseihini, tervetuloa. Ethän kopioi kuvia ja tekstejä ilman lupaa. Kiitos!

Kuvakertomuksen rakentaminen

želementtien valinta

želementtien järjesteleminen tarinaksi, aihe (motiivi)

žjoukko aiheita muodostaa teeman, kertomuksella voi olla myös juoni ja pointti (merkitys, sanoma)

Kuvakertomuksen lopullinen jäsennys tapahtuu

jälkikäsittelyssä esim. kun kuvat laitetaan

esimerkiksi kirjaan, kansioon tai vaikkapa

powerpointiin nähtäväksi.

Kuvamateriaalin on hyvä olla ilmaisultaan

vaihtelevaa (ellei tavoitteena ole lakooninen

"camera position")

Miten= valokuvan

ilmaisukeinot

(muotoanalyysi)

žkuvapinnan jako: vertikaalit,

žKuvan syvyysvaikutelma: etuala, taka-ala

žKuvakulma: yläviisto, alaviisto

žkuvan rajaus (yleiskuva, lähikuva, reunat)

žterävyys/epäterävyys

žvärit/mustavalkoisuus, värin realismi tai fantasia, väriharmonia/värikontrasti, Klassinen musta-valkea

žvalo (suunta, voimakkuus, valonlähde, salamavalo tai luonnonvalo. Kuvan tummuus/vaaleus

žkertovat yksityiskohdat

KAMERA

Tällä hetkellä on käytössä sekä perinteisiä, filmi, että digikameroita. Itse kameratekniikassa ei ole muuta eroa kuin se että digikamerassa ei käytetä filmiä, vaan kuva muodostetaan valoherkän kennon avulla. Lisäksi digikameroissa on erilaisia toimintoja liittyen kuvantallentamiseen ja jälkikäsittelyyn.

KAMERATYYPIT

KOMPAKTIKAMERAT eli pokkarikamerat:

Kameran kaikki toiminnot ovat sähköisiä ja niissä on kiinteä objektiivi jota ei voi vaihtaa. Ennen kamerat olivat lähes täysautomaattisia jolloin kuvaaja ei pystynyt säätämään kameraa, mutta nykyään säätö mahdollisuudet ovat varsin laajat, mikä parantaa kuvien laatua.

- Automaattisia helppokäyttöisiä perhekameroita

- Saatavana myös erilaisilla zoom objektiiveilla

- Parhaimmat vastaavat laadultaan järjestelmäkameroita

JÄRJESTELMÄKAMERAT

- Monipuolisia kamera järjestelmiä

- vaihdettavat objektiivit

- erilliset salamat

- lähikuvausvälineet

- yms.

Kamerat ovat:

1. Täysautomaattisia,

- kaikki toiminnot tarkennusta ja filminsiirtoa myöten tapahtuvat automaattisesti.

                       - kameroissa on erilaisia automaattisia valotusvaihtoehtoja, lisäksi                                   niissä on myös manuaalinen ns. käsisäätö mahdollisuus

Valotustoiminnat:

P - program = sekä valotusaika että himmentimen aukko valitaan automaattisesti

Av =               aukkoarvo valitaan käsisäätöisesti ja kameran                                                                automatiikka valitsee valotusajan

Tv =                Aika valitaan käsisäätöisesti, aukkoarvo valitaan automaattisesti

M                    Molemmat valitaan käsin valotusmittarin ohjeen mukaan

(Olympuksessa esivalinta merkinnät ovat A ja S)

2. Vanhemmissa filmikameroissa on joko:

                      -. Pelkkä valotusautomatiikka, eri vaihtoehdot

                      - tarkennus ja filminsiirto mekaanisia

                      -. Puoliautomaattinen  valotus,

                      - aukko tai aika valitaan automaattisesti

                      -. Käsisäätöinen

                      - kaikki säädöt asetetaan käsin valotusmittarin                    antaman ohjeen mukaan

3. Ammattikäyttöön tarkoitetut kamerat

- ovat kooltaan suurempia ja kömpelömpiä käyttää.

4. Kameran voi tehdä myös itse vaikka pahvilaatikosta => neulanreikäkamera

KUVAAMINEN

Valotus ja valon mittaaminen

Kameran sisällä on valotusmittari, joka antaa sinulle tiedon kohteesta heijastuvan valon määrästä. Valotusmittari ilmoittaa tiedon esim. viisarilla, valoilla tai suljinaika/aukko yhdistelmällä. Mekaanisissa kameroissa joudut itse asettelemaan oikean suljinajan ja aukon valotusmittarin mukaan. Automaatti-kameroissa niiden mikroprosessori muuttaa mittaustuloksen valmiiksi aukko/aika yhdistelmäksi.

Kuvaajan on kuitenkin huomioitava tilanteesta riippuen valotusajan pituus joka näkyy etsimessä.

Tarkentaminen

Jotta saataisiin terävä valokuva, on tarkennus suoritettava huolellisesti. Käsisäätöisissä kameroissa on etäisyysmittari, automaattikameroissa myös tarkennus toimii sähköisesti.

Laukaisu

Painettaessa laukaisinta aukeaa kameran suljin ja kuva piirtyy kennolle tai filmille. Automaatti kamerat siirtävät filmiä välittömästi laukaisun jälkeen ja virittävät sulkimen uudelleen. Digikameroissa tieto kennolta tallentuu muistikortille ja kamera on miltei heti valmis käytettäväksi uudelleen.

Paristojen tarkistaminen

Tuoreet paristot takaavat kameran ja valotusmittarin toiminnot. Vanhat paristot saattavat toimia sisällä lämpimässä mutta ulkona kuvattaessa niiden jännite laskee hetkessä.

Mekaaniset kamerat toimivat, vaikka paristoissa ei olisikaan virtaa. Vain valotusmittari ei toimi ja kuvaajan on arvioitava valon määrä ja valotus. Uusia paristoja ostettaessa tarkista päivämäärä. Digikameroissa on yleensä käytössä ladattava akku. Akun varaustilan voit tarkastaa kameran näytöstä. Muista ladata tyhjä akku!

VALOTUKSEN MÄÄRITTELEMINEN

Kameran monipuolisuus lisää niin teknisiä kuin ilmaisullisia mahdollisuuksia. Periaatteessa ei ole olemassa sellaisia olosuhteita, missä valokuvia ei voitaisi ottaa - " valo riittää aina".

Käytännössä rajoituksia tulee sellaisissa tapauksissa, kun halutaan kuvata vallitsevassa valossa liikkuvia kohteita, tai kuvaat käsivaralta.

Oikea valotus määritellään VALOTUSAJALLA JA HIMMENTIMEN AUKOLLA.

Filmi tai kenno vaatii herkkyydestä riippuen tietyn määrän valoa valottuakseen oikein. Silti valokuvaaja voi valita erilaisia AIKA / AUKKO YHDISTELMIÄ, jotka kaikki päästävät saman määrän valoa kennolle tai filmille. Valinnat vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen.

VALOTUSMITTARI

Monipuolisesta kamerasta löytyy valotusmittari, joka mittaa kohteesta heijastunutta valoa. Mittari huomioi hyvinkin pienet valomäärän muutokset. Kuvaajan on aina mitattava nämä valon vaihtelut, vaikka käytössä olisikin automaattikamera.

AUTOMAATTINEN VALONMITTAUS

Valonmittaus voi olla joka täysin - tai puoliautomaattinen

Täysautomaatti valitsee automaattisesti sekä suljinajan että himmentimen aukon. Useimmissa tapauksissa tällainen tekniikka tuottaa oikein valotettuja ruutuja. Kuvaajan on kuitenkin tiedettävä miten valitut arvot vaikuttavat lopputulokseen, kuvan terävyyteen ja terävyysalueeseen.

Puoliautomaattinen valonmittaus valitsee automaattisesti joko aukon tai suljinajan.

Kuvaaja valitsee aukon ja kameran valotusautomatiikka valitsee tilanteeseen sopivan suljinajan. Kuvaaja voi näin valita haluamansa aukkoarvon. (tai päinvastoin)

Automaattikameran valotusmittari näyttää valitsemansa valotusajan ja aukkoarvon esim  125 , 8 

Kuvaaja voi säätää valotusvaihtoehtoja haluamaansa suuntaan.

KÄSISÄÄTÖINEN VALONMITTAUS

Kehittyneissä kameroissa valotusautomatiikan lisäksi on myös käsikäyttö mahdollisuus. Tämä monipuolistaa huomattavasti kameran käyttöominaisuuksia etenkin hankalissa valaistus/valotus olosuhteissa

Kuvaaja valitsee valotusajan ja aukkoarvon mittarin antaman ohjeen mukaan

Käsikäyttöisissä kameroissa valotusmittari on joko viisari - tai valonäytöllä.

Mittari reagoi valomäärän, suljinajan ja aukon vaihteluun ja tietyssä asennossa yhdistelmä on sellainen että filmi tai kenno valottuu oikein.

VALOTUSAIKA - SULJIN

Valotusaika on aika, jonka suljin on auki. Mitä kauemmin suljin on auki, sitä enem­män valoa pääsee filmille tai kennolle.

Valotusajat ovat yleensä hyvin lyhyitä. 1/30 - 1/1000 s.

Valotusajat:

Uusissa kameroissa näkyvät valotusajat puolen aukon välein!

Jokainen aika on suunnilleen puolikas tai kaksinkertainen viereiseen aikaan verrattuna.

Suljin päästää filmille tai kennolle ajalla 1/125 s puolet siitä valomäärästä, jonka se päästää ajalla 1/60 s mutta kaksi kertaa niin paljon kuin ajalla 1/250 s.

SULJINAJAT VAIKUTTAVAT KUVAN SISÄLTÖÖN :

PITKÄT SULJINAJAT:   1/30 s - 1 h

Pitkiä suljinaikoja käytetään heikossa valossa kuvattaessa jalustalta. Pitkillä suljinajoilla ei voi kuvata liikkuvia kohteita eikä käsivaralta koska kuvasta tulee epäterävä.

Liikettä voidaan korostaa pitkällä suljin ajalla. = Hallittu epäterävyys

LYHYET SULJINAJAT   1/60 - 1/4000

Lyhyillä suljinajoilla kuvataan useimmiten liikkuvia kohteita käsivaralta.

Nopeat ajat pysäyttävät nopeankin liikkeen eikä kuvassa näy epäterävyyttä.

AUKKO - HIMMENNIN

Aukko säätää filmille tai kennolle pääsevän valon määrää.

Aukkoarvoa merkitään f-kirjaimella.

Mitä isompi luku sen pienempi aukko, eli sitä vähemmän valoa pääsee objektiivin läpi.

Himmennin arvo on suhdeluku, joka on merkitty objektiiviin seuraavalla tavalla:

Huom!

Uusissa kameroissa näkyvät aukkoarvot puolen aukon tai jopa 1/3 osa aukon välein välein!

TERÄVYYSALUE

Pieni aukko päästää vähän valoa lävitseen, mutta sillä on se etu että kuvan terävyysalue kasvaa mitä pienempi aukko on valittu. Suurella aukolla terävyysalue on lyhyt.

Molemmilla voidaan vaikuttaa kuvan sisältöön tietyissä rajoissa. Jos halutaan lyhyt terävyysalue, valitaan iso aukko ja päinvastoin. Valitettavasti optiset lainalaisuudet vaikuttavat siihen että kuvaaja ei voi mielensä mukaan valita mikä kohteesta on terävä ja mikä ei, koska terävyysalueeseen vaikuttaa myös objektiivin valinta ja kuvausetäisyys.

Näistä haittapuolista huolimatta terävyysalueen hallinta on kuvailmaisun tukijalka.